Sanna.


Olen siis blogin toinen kirjoittaja, Sanna ja olen syntynyt vuoden 1997 kesäkuussa. Luonteeltani olen tunnollinen, muiden kanssa toimeentuleva ja välillä ujokin (tutussa porukassa äänekäs ja tyhmä :D) Hepat ovat olleet mukana elämässä pienestä pitäen, aktiivisesti olen harrastanut ratsastusta noin viisi vuotta. :) Pienempänä tuli käytyä kaikenmaailman talutusratsastuksissa ja ratsastus''tunneilla''. Kun kasvoin, jäi ratsastuskin vähemmälle, ei enään huvittanut mennä vaan jossain talutustapahtumissa. :D En muista tarkkaa aikaa, mutta varmaankin ollessani 4 tai 5luokalla innostuin taas uudestaan ratsastuksesta, kun kaverini pyysivät minua mukaansa ratsastamaan. Luokaltani moni kävi silloin ratsastamassa Talli Satumaassa, jossa minäkin sitten opin ''kunnolla'' ratsastamaan. Ensimmäisen kerran menin Venla nimisellä ponilla, sillä ratsastin aluksi paljon ja ensimmäisen kerran laukkasinkin sen kanssa. :) Siitä se into sitten taas tuli takaisin, ja Satumaassa tulikin paljon vietettyä aikaa ratsasteltua. Lempihevoset vaihteli paljon, mutta kaksi suosikkiani oli Venla ja suomenhevosruuna Sikker. Pian mukaan tuli estetunnit, maastoilut ja maastoesteiden hyppelyt. Innolla halusin koittaa kaikkea uutta! :D Vuonna 2009 osallistuin ensimmäisiin kisoihini Sikkerillä. Olin aivan innoissani kun kisapäivä vihdoin koitti ja jännitys oli suuri! Luokka oli huimat 30cm, mutta olihan se mahtava tunne päästä maaliin ilman virheitä ja napata heti ekoista kisoista sinivalkoinen ruusuke kotiin. :) Muissakin kisoissa tuli mentyä vaihtelevin ratsuin ja -tuloksin, muuta merkittävää tai mainitsemisen arvoista ei tainnut tässä suuressa ratsastushistoriassani tapahtua. :D Vuonna 2010 Papsu muutti Satumaahan. Joskus helmi-maaliskuulla ensimmäisen kerran pääsin Papsun selkään, kun Miian kanssa koitettiin, miten vikellys onnistuu sen kanssa. En siis siellä mitään temppuillut, yritin vaan vikellysvyön kanssa pysyä kyydissä. :D Alkukeväästä(?) siitä tuli hoitohevoseni. En silloin muuten sillä ratsastellut vielä, pääasiassa hoidin ja kuvasin Miian ja Papsun ratsastuksia, sekä joskus olin kisoissa mukana auttamassa ja kuvaamassa. Kevään ja kesän aikana muutaman kerran pääsinkin Papsun selkään. Ensimmäisellä kerralla olin ihan hukassa... Olin tottunut laiskoihin ja pyöreisiin suomenhevosiin, mutta Papsu olikin aivan päinvastainen. Reipas ja ohuempi. :D Jo alkukäynneillä mietin, mitä tästä oikein tulee, koska Papsu kaahotti käynnissä kuin höyryjuna, enkä halunnut edes ajatella miten muut askellajit sujuisi. Ravailut meni ihan hyvin siihennähden, miten olisi voinut mennä. Laukkatehtävät meni sitten vähän niin ja näin, reippaissa meiningeissä. Tunnin loputtua oli silti hyvä fiilis, ja olisihan sitä huonomminkin voinut mennä. Tykästyin heti Papsuun ja sen luonteeseen, olihanse maailman kiltein ja helpoin hoidettava. :)

Ensimmäinen ratsastus.
Toinen ratsastuskerta oli kesällä ja huomasin heti selkään mennessäni, että Papsu oli mennyt paljon eteenpäin. Se käveli jo rauhassa, ja myötäsikin käynnissä hienosti kaulastaan. Menimme puomeja, muuta en valitettavasti tunnista muista. :D
Toinen ratsastus.
Syys-lokakuussa taisin facebookiin kirjoittaa, että kaipailisin vuokrahevosta. Siitä sitten Miia sanoi, että Papsua saisi alkaa vuokraamaan halutessaan. Olin ihan onnessani asiasta, koska tykkäsin Papsusta jo silloin paljon. Siinä sitten sovittiin asioista ja lokakuussa kävin ''testaamassa'' vielä Papsua. Se oli taas aivan erilainen ratsastaa, ja nyt jo ravissa Papsu haki muotoa, eli meno oli taas muuttunut. Marraskuussa 2010 sitten aloitin vuokraamisen ja se on jatkunutkin näihin päiviin asti. :) Monenlaista on tullut koettua: kisoja, lukemattomia ratsastuskertoja, maastoilua ja maastoesteitä, niin ilman satulaa kuin satulalla ratsastusta, esteitä ollaan hypätty reiluun metriin saakka, uimista, tippumisiakin on joukkoon mahtunut, juoksutusta ja pelkkää yhdessäoloa. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että olen saanut juuri Papsun vuokrahevoseksi ja että Miia on meitä hyvin opettanut ja onhan sitä kehitystäkin tullut! Olen oppinut ratsastamaan kuumaa ja herkkää hevosta, eli en todellakaan mitään automaatti kisojen ruusukehailla, ja sen myötä onnistumiset tuntuvat mahtavilta, jo pelkkä puhdas rata estekisoista on todella iso juttu. :) Toivottavasti Papsu on osa elämääni vielä pitkän aikaa. :)



Talliestekisoista.
Seuraestekisoista, 70cm ja 0-0vp. :)