sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Klinikkareissu.

Keskiviikkona ja torstaina tein Papsulle perus jalkahoidot ja harjailut. Torstaina mukana oli myös Sanna ja yhteistuumin pestiin Papsua, että on valmiiksi puhdas pe aamuna kun haen sen aamu kuudelta ;D

Perjantaina heräsin n. klo: 5.15, puin ja lähdin yhdistelmän kanssa tallillepäin. Matkassa meni n. 30min joten olin kuuden aikaan tallilla niinku tarkoitus olikin. Minna oli poikkeuksellisesti antamassa hepoille jo aamuruokia. Hain Papsun tarhasta suuliin ja otin loimet pois jotka sille pesun takia oltiin laitettu. Papsu kiilsi puhtauttaan, mun ei tarvinnu kuin laittaa kuljetussuojat jalkoihin. Minna kävi hakemassa meidän kylmäyssuojat ja sitten saatiinkin jo lastata Papsu koppiin. Kaikki sujui hienosti ja nopeasti, päästiin lähtemään tallilta hieman etuajassakin. Ajeltiin reilu 20min Parkanoon ja otettiin mun äippä tienvarrelta kyytiin ennen 7. Kävin Shelliltä hakemassa itselleni aamupalaleivän, koska en ikinä pysty syömään heti herättyäni ;) Sitten kohti Teivoa!

Parkkeerasin klinikan pihaan aikalailla tasan 8.00, meidän aika oli 8.30 joten ihan sopiva ajoitus sinänsä. Onneksi omistaa helpon hevosen jonka kanssa pysyy aina suunnitellussa aikataulussa! <3 Otettiin Papsu pois kopista ja ensimmäisenä se näki Teivon raviradan, P kasvoi ainakin 10senttiä ihmetellen, että mikä juttu tämä nyt on?! :D Raviradalle Papsu ei kuitenkaan päässyt, vaan talutin sen klinikan ovista sisälle ja jätin ensimmäiseen tyhjään karsinaan (niitä riitti, oltiin ensimmäisiä) :D Kävin potilastoimistossa kirjautumassa sisään, äiti jäi vahtimaan Papsua. Sit Papsulta kuljetussuojat pois ja hetkenpäästä siirrettiin se karsinasta tutkimushuoneeseen. Papsun tutki eläinlääkäri Tanja Pehkonen. Kerroin hänelle oireista ja niiden hoidosta. Papsu sai hieman rauhoittavaa ja sitten käytiin juoksuttamassa sitä ulkona. Ensin mentiin suoralla ja sen jälkeen liinan kanssa isolla ympyrällä, Papsu pysyi hienosti mun hallinnassa, vaikka ihmeteltävääkin ympärillä riitti :) On se vaan helppo hevonen <3 Ja rauhoituksestakin huolimatta virtaa vielä riitti, hehe :D Tanja totesi, ettei hevonen tosiaan onnu niinkuin olin jo sanonutkin, mutta jos hakemalla hakee niin pientä epäpuhtautta juuri tuossa etujalassa. Sanoi kuitenkin että tuollainen askellus sillä on voinut aina olla jo ennen tätä vammaakin.

Sitten palattiin sisälle tutkimushuoneeseen, jossa Papsu sai lisää rauhoittavaa. Eläinlääkärin avustaja leikkasi Papsun jalasta karvat pois ja toi ultrausvehkeet valmiiksi. Papsu alkoi pian vaikuttaa aika rauhoittuneelta, joten ultraus alkoi. Tanja kertoi ja näytti meillekkin kuinka tuo laite toimii ja millätavalla sitä kuuluisi katsoa. Kys eläinlääkäri oli muutenkin todella mukava ja asiallinen nuori nainen, tykkäsin hänestä kovasti! =) Ensin katsottiin miltä terve jänne näyttää ja sitten tsekattiin vammakohdasta huonoin. Ero oli selkeä, terve jänne oli valkeaa spagettia, rikkoutunut jänne näkyi ultrassa "mustana aukkona".  Ensimmäisenä Tanja totesi, että valitettavasti olimme oikeassa ja vamma tosiaankin on pinnallisessa koukistajajänteessä. Heti perään sain kuitenkin hyviäkin uutisia: jalka tulee kyllä paranemaan, mutta siinä menee kuukausia. Totesin, että sen vuoksi olenkin koko viikon etsinyt Papsulle sopivaa oriehdokasta. Tanja sanoi että jos Papsu on ollut tarkoitus astuttaa, se kannattaisi tehdä ehdottomasti nyt. 50% jänteen pahimmasta kohdasta oli repeytynyt, joten vamma oli kuitenkin aika iso vaikkei Papsu ole jalkaa ontunut/arkonut. 

Keskusteltiin jalan hoitomahdollisuuksista, joita oli kolme: kantasoluhoito, shokwawe ja aika. Ensimmäinen vaihtoehto hylättiin yhteistuumin, se ei kuulemma auta tällaisessa tilanteessa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Tuota toista vaihtoehtoa lupasin vielä harkita, mutta sanoin että mennään nyt sillä ajatuksella että Papsu astutetaan ja sillätavalla annetaan jalalle aikaa parantua itsestään. Ei sitten tule kiusausta lähteä liikuttamaan Papsua liian aikaisin, liian rankasti.

Hoito-ohjeiksi saatiin 2kk pelkkää käyntiä, sitten uusi ultraus ja jos jalka on lähtenyt hyvin parantumaan, voidaan mahdollisesti aloitella hölkkäilyt. Papsu saa asustella omassa yksiössään, pieni jatkuva liikunta tekee jalalle hyvää. Jalkaa saa kylmäillä niin paljon kuin jaksaa ja jokatapauksessa jokaisen liikutuksen jäkeen huolellisesti.

Siinä se sitten olikin, Papsulle kylmäyssuojat vas jalkoihin, kuljetussuojat oik jalkoihin. Kävin maksamassa laskumme ja hakemassa kirjalliset hoito-ohjeet. Sit Papsu koppiin ja kotia kohti :) Poikettiin matkalla Hööksissä ja X-Mealissä. Sit tallille, Papsu sai taas loimen päälleen koska sää oli todella epävakaa ja välillä satoi paljonkin vettä.


Lauantaina Papsu sai pitkästäaikaa vain olla, kun meitsille tuli mielenrauha tuon jalan kanssa :D Helpotti kovasti kun sai tietää kaiken tuosta vammasta ja onneksi olin hyvin valmistautunut tällaisiin uutisiin ja varasuunnitelmatkin valmiiksi ajateltuna.

Tänään Sanna käy hoitamassa Papsun.

Ensiviikolla aloitellaan Papsun liikuttaminen, katsotaan osaako se kävellä.. viimeistään nyt oppii, niinkuin eläinlääkärikin perjantaina totesi :D Ohjeiden mukaan saisi kävellä tunnin päivässä, mutta me aloitellaan kyllä rauhallisemmin, eikä tuo hevonen oikeasti jaksa kävellä tuntia ennenkuin tottuu tähän tilanteeseen :D Käynnissä saa tehdä minkälaista työskentelyä tahansa, maapuomeihin asti. Selässä oleva extrapaino ei kuulemma vaikuta jalkaan millään tavalla. :)

 Juuri klinikalle saapuneena :)

Sit rauhoitettuna ennen ultrausta ;)

4 kommenttia:

  1. Tosi ikävää, että jalassa tuollainen vamma just kun teillä sujui harjouituksetkin aivan sairaan hyvin! Mutta onneksi sinulla on "plan B" joten ei muutakuin oikein hyvää mammalomaa Papsulle <3
    -Terhi V.-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! :( Ei voi mitään, näillä mennään ja onneks on varasuunniltemat valmiina, vaikka mieluusti mä olisin vielä tämän vuoden kisannut koska kaikki oli just kohdallaan! :/

      Poista
  2. Voi itku. Toi on aina pitkä toipuminen tuommosesta, meillä takana 6kk parantelut, eikä vamma ell mukaan koskaan parane täysin. Hepsulla kyllä ikääkin jo tänä vuonna 18v, mutta kuitenkin. Voimia Papsulle, toivottavasti sillä pää kestää pitkään kävelyt, meillä rupes kiltti poika kulkemaan 2kk tienoilla tallista tullessa kahdella jalalla.. Nyt vaan ahkeraa kylmäystä ja monipuolista aktiviteettia sit muuten:) Zemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo, toivottavasti Papsulla pysyy järki päässä, se on kyllä onneks ollu aika fiksu eikä kerää pitkilläkään vapailla "pöllöenergiaa", mutta veikkaan että sitkun joskus saadaan taas laukata, niin voi heppa olla aika ruutia :)

      Poista