Paljon on tapahtunut, mutta ollut myös tapahtumatta.

Torstaina eli eilen kävin hoitamssa Papsun aamupäivällä ja illalla.

Ensin lähdin tallille yksin ja tein hieman nopeamman hoidon, kylmäys letkulla ja suojalla reilun 30min yhteensä, laitoin jalkaan kylmälinimentin ja jätin Papsun muutamaksi tunniksi karsinaan. Ajattelin testata onko levolla jonkinlainen vaikutus jalkaan, mutta sekä Papsun että mun onnekseni huomasin, että siitä on korkeintaan haittaa. Päivällä ilma oli kyllä mitä kamalin, joten sisällä olosta oli edes jotain hyötyä. Papsu jäi karsinaan sitäpaitsi ihan mielellään, kun Sweedie ja varsa majaili vieressä ;) Kun Papsu oliv ielä käytävällä, sen aiemmin myös hieronut Satu tutki jalkaa meitä viisaampana ja totesi, että hänen mielestään vika löytyy koukistajajänteestä. Tätä mä en ihan toivonut ja olinkin aika masareissa, mutta kuitenkin helpottunut siitä, että vihdoin saatiin jotain selkoa asiaan. Soitinkin heti klinikalle ja sanoivat sieltä, että seuraile jalkaa vielä loppuviikko ja jos ei lähde parempaan saatikka jos huononee tuosta, niin alkuviikosta ajanvaraus ultraan. Jalka onkin nyt muutaman päivän ollut täysin samanlainen, vaikka turvotus häipyi kylmäyksen johdosta niin möykky sekä lämpö on ja pysyy.

Päivällä kävin äidin kanssa Reetan luona kraniosakraalihoidossa, nyt sain siis vihdoin itsekin kokea sen, mitä Papsu on muutamaan kertaan kokenut =) Mun polvissa on edelleen vikaa joka tuskin katoaa koskaan, vasen käsi on jumiutunut hieman alemmaksi kuin oikea, jonka takia ratsastaessa mun on vaikea kannatella ulkokättä samalla kohtaa kuin sisäkättä, toisinpäin ongelma ei ole yhtä hankala, eli siis jos vasen käsi on ulkona, se valahtaa huomaamattani aina liian alas. Oonkin ihmetellyt, miksen saa tuota vikaa korjattua niinkuin muita, mutta ongelma olikin laajempi kuin luulin. Suurin propleemo löytyi kuitenkin selästä ja Reetta huomasi sen heti hoidon alkuvaiheessa, vaikka kävikin selän viimeisenä läpi. Yläselässä oli pieni tulehdus päällä ja alaselän toinen puoli jatkuvassa krampissa, wuhuu! Eipä tartte ihmetellä miksi niskat rutisee liikkuessa, mutta nyt on jo paljon parempi! =) Olo oli aika hassu hetkenaikaa, mutta parasta tässä on se, että vaivat on hävinneet melkeinpä huomaamatta. Viimekertaisen hieronnan jälkeen kun en pystynyt edes kunnolla ajamaan autolla, niin ero on nyt erittäin selkeä :D

Hieman ennen kuutta lähdin uudestaan tallille, tälläkertaa Sannan kanssa. Papsu odotteli karsinassa, mutta kuten jo totesin, ei siitä ollut hyötyä tai haittaa. Papsu oli tietenkin hieman yleiskankea, koska ei oo moneen kuukauteen joutunut "seisomaan paikallaan" noin kauaa. Sanna kasteli Papsun jalkaa ja mä kävin hakemassa kylmäyssuojan pakastimesta. Pihalla oli edelleen hirveä myrsky, joten letkutus jäi sen takia väliin, oltais oltu koko porukka läpimärkiä jos sinne kaatosateeseen oltais lähdetty seisoskeleen. Muutenkin noista kylmäyssuojista on ollu suuri hyöty tässä kurakelivaiheessa, koska ei oo tarvinnu veden kanssa läträtä kauaa kerrallaan. Papsu sai suojan jalkaansa ja Sanna harjaili sitä sillävälin kun mä siivosin karsinan P:n jäljiltä. Kylmäyshoito kesti noin tunnin ja aikamme kuluksi siivoiltiin ja järjesteltiin tallia, kyllä tulikin siistiä..hetkeksaikaa =) Viimeisenä Papsun loimitus ja linimentti jalkaan, oon muuten kylmäyshoitojen yhteydessä puhdistanu ja kuivannu vuohiskuopat huolellisesti sekä suihkutellu niihin tervalaastaria kurasuojaksi, toimii!! ;)

Tänään lähdin heti aamulla tallille ja Papsu sai noin 40min kylmähoidon+linimentin. Tälläkertaa jouduin letkuttamaan kaikki jalat, koska ne olivat aivan kurassa mahaan asti! Mutta tervalaastari oli pitänyt kuran hienosti loitolla vuohiskuopista, wihuu :) Ilma alkoi kirkastumaan, joten tälläkertaa Papsu pääsi tarhaan ilman loimea ihmettelemään paskansiivousoperaatiota ;) Teresa lupasi käydä laittamassa illemmalla taas Papsulle lisää kylmälinimenttiä. <3 Huomenna pääsen tallille vasta iltasella, katsotaan jos saatais kengittäjätkin paikalle ja Villen isä antaisi ongelmajalasta oman mielipiteensä.

Eilen illalla etsin netistä infoa ja saamieni tietojen mukaan itse epäilen nyt vahvasti pinnallisen koukistajajänteen revähdystä:

Pinnallisen koukistajajänteen revähtymät tyypillisimmin esiintyvät jänteen ”ytimessä” etujalan säären keskivaiheilla, jossa pinnallisen koukistajajänteen poikkileikkaus on pienimmillään. Jalan profiili voi muuttua kun pinnallinen koukistajajänne ”pullahtaa” säären takapuolelle. Pinnallisen koukistajajänteen vaurioon liittyvä ontuma on tyypillisesti lievä, ja ontuma lieventyy nopeasti ensimmäisen viikon aikana. Hyvin lievien vaurioiden ollessa kyseessä hevonen ei välttämättä onnu lainkaan.

 Päiväunilla <3

Papsu Villen karsinassa. =)