Kyllä meidän kelepaa!

Ihan alkuun täytyy hehkuttaa, kuinka ihania ihmisiä oon ympärilleni saanutkaan!

Ajattelin jo että tässä tulos kun kaikki oli niin täydellistä, mutta täytyy myöntää ettei asiat oo sen kummemmin muuttuneet, nyt täytyy vaan sopeutua uuteen tilanteeseen ja hyväksyä asiat sellaisina kuin ne tällähetkellä ovat. Tällainen vakava jalkavammahan on aina ollu mun pahin pelkoni, mitä jos Papsulle kävisi liian huono tuuri? Tottakai mua harmittaa että tämän piti tapahtua just nyt, just meille, mutta minkäs teet. Mennyttä ei voi muuttaa ja that's it! Onhan sitä tullut mietittyä moneenkin kertaan, että mitä jos... ja näitä jossittelun aiheitahan riittää kahdeksikin vuodeksi taakseppäin :D Mä oon kuitenkin monella tavalla taikauskoinen ja se onkin suuri helpotus tässä tilanteessa. Näin oli tarkoitus käydä ja näin myös kävi. Jos se ei olisi tapahtunut nyt, se olisi tullut vastaan jokatapauksessa. Oon jollaintapaa tosi iloinen siitä, että tämä vamma tuli esiin tällätavalla ja tällähetkellä. Kun mietitään oikein tarkasti, niin viimeinen puolivuotta on ollut Papsulle kevyintä aikaa moneen vuoteen. Luojan kiitos tämä vamma tuli esiin ennen kisakautta ja kovaa treeniä. En voisi kuvitellakkaan miltä olis tuntunut jos jalka olis hajonnut esteradalla, esimerkiksi alastulossa ja rankemman treenin jälkeen. Itseänihän siitä olisin sättinyt monta vuotta. Nyt asia on helppo käsitellä, vaikka sunnuntaina mulla olikin aika vaikeaa. Katsoin yhtä sikahyvää eläinohjelmaa ja nauroin sekä itkin samaan aikaan, sitä ei vaan saanut loppumaan :D Ville ihmetteli vieressä, tuollaisissa tilanteissa on varmasti tosi hankalaa ymmärtää meitä naisia xD Yritin kyllä selittää ettei mulla ole hätää, mutta sitähän ei uskottu alkuunkaan =)

Maanantaina soitin heti Teivon klinikalle ja sain Papsulle ajan ultraukseen perjantai-aamuksi. Aloin myös vakavasti harkitsemaan Papsun astutusta, mutta odotan vielä mitä klinikalla sanovat toipumisesta. Töiden jälkeen lähdettiin Tiinan kanssa Ylöjärvelle, Horzen avajaisiin. Siellä ei ollut mitään "avajaistarjouksia" tai muutakaan "ihmeellistä". Ostin Horzesta kuitenkin itselleni uudet timskuhanskat ja Papsulle lisää kylmälinimenttiä, heinäverkon sekä jotain myrkky-ainetta tuohon jännevikaan. On vissiin aika ärhäkkää kun pitää levittää tyyliin hammasharjalla, eikä saa laittaa suoraa iholle vaan pelkästään karvanpäälle josta sitten pikkuhiljaa imeytyy jalkaan, hintakin oli sen mukainen :D Ainut purkki missä luki jotain jänteistä, niin pakkohan se oli ostaa. Kassalta saatiin sentään ilmaiseksi jokin "linimentti"purkki ihan omaan käyttöön, joka oli vartavasten tarkoitettu ihmisen lihaksille. Seuraavaksi sunnattiin Hööksiin, joka oli edelleen paljon parempi paikka! Hööksistä mukaan tarttui iso neliöheinäverkko, jodopaxia sekä mulle itselleni Back On Track polvituki. Extraostoksena otin vielä paketin ihmeharjoja, jotta sain yhden leiman lisää :D Sit X-Mealin kautta kotiin ja melkeinpä suorilta lähtö tallille. 

Minna oli sopivasti tallilla touhuamassa ja meillä oli aiemmin puhetta, jos tekisi Papsulle oman lepotarhan. Siinä sitten ehdotin, että väsäiltäisiin se tarha jokupäivä kun mulla on vapaita ja aikaa milloin tahansa. Minna sitten ryhtyi välittömästi toimeen ja tarha oli puolessatunnissa viritelty valmiiksi! Tuo tarha rajattiin vanhan tarhan sisälle ja sitä tehdessä Papsu käveli kiltsiti, aivan itse omaan yksiöönsä kuin tietäen, että tää on mulle! :D Tämä tehtiin siis sen takia, että Papsu käytti ylimäärästä energiaa turhaan juoksenteluun tarhassa. Nyt saa olla ihan rauhassa ja yksin, tarhakin on sen verran pieni, ettei siellä kovin suuria vauhteja saa otettua ;) Papsulla on yksiössään oma sateensuoja, jonne virittelin heinäverkkosysteeminkin. Jo viikossa P lihoi aika paljon ilman liikutusta, joten nyt saa syödä vähän vähemmän. Periaatteessa sillä on edelleen kokoajan tarjolla heinää, mutta sitä vaan on hankalampi ja hitaampi syödä. Tuo verkko oli aika riittoisa, kun illalla sen täytin eikä aamulla ollut edes tyhjä! Papsun yksiön sijaintikin on paras mahdollinen: tammojen ja ruunien välissä lähellä molempien ruokintapaikkaa. Kaverinäkymät ovat siis mitä parhaimmat ja seura on lähellä, vaikka hetkenaikaa nyt yksin joutuukin olemaan. Papsun pitää aika usein syödessäänkin käydä tsekkaamassa, ettei kaverit oo kadonneet mihinkään, hah :D Tämän tiesin jo etukäteen ja siksi onkin hyvä että heinät on katoksessa "piilossa". Kun tarha oli viritelty, tein Papsulle perus jalkahoidot ja palautin sen totuttautumaan uuteen tarhapaikkaan. Jätin varoiksi riimun päähän jos tästä seuraa jokin härdelli, mutta kaikki oli mennyt hyvin! :)

Tänään menin siivoamaan Papsun yksiön, jotta sitä on helpompi jatkossakin pitää siistinä. Noin pieni pläntti on nopeasti sotkettu uudestaan! Täytyykin yrittää siivoilla sitä viikoittain ja eiköhän se onnistu tällä tekemisenpuutteella ;) Tarkoitus siis olisi, että Papsu pysyy pikkutarhassaan kesäkuuhun asti, kunnes alkaa laidunkausi. Kun tarha oli siivottu, otin Papsun suuliin ja tein suunnilleen samat hoidot kuin aina ennenkin. Parina päivänä oon tuohon etujalkaan laittanut linimentin sijasta jotain "resepti"ainetta, jonka Anne mulle sunnuntaina antoi. Auttaa tulehduksiin ja verenpurkautumiin jne.. Ilma alkoi olemaan aika kalsa ja Papsu saikin loimen päälleen. Välillä on ihan ok ilma, mutta välillä taas käy kamala tuuli ja sataa vettä! Sit P tarhaan ja itse kaupankautta kotiin :)

Eiköhän asiat tästä järjesty pikkuhiljaa. Mahdollinen sulhasehdokas on periaatteessa päätetty, jos Papsu astutetaan jo tänävuonna. Silläaikaa kun Papsu lepäilee, saan ratsastaa muutamalla lainahevosella, joten ei senkään asian kanssa ole mitään hätää =) Onni on hyvät ystävät! <3

 Tarha jatkuu muutaman metrin tuonne oikealle, en vain saanut mahtumaan kuvaan.