maanantai 17. joulukuuta 2012

Minun toivelistani.

Rakas Joulupukki
...Jos edes olet olemassa...

 Minun pitäisi nyt kuulemma kertoa teille lukijoille, mitä tahtoisin joululahjaksi. Kaikkien ihmisten toiveet liittyvät jotenkin saamiseen, mutta minun toiveeni ovat osittain hieman erilaisia.

 ***

Ihan ensimmäisenä haluaisin, että tämä kuuluisa "Joulupukki" kävisi meillä ja hävittäisi sieltä varustehuoneesta kaikki ne inhottavat VAATTEET joihin minut puetaan melkein päivittäin. Olen aika positiivinen tyyppi, mutta noita vaatteita inhoan yli kaiken. Pyrin olemaan lähes aina kiltti ihmisille, mutta kun minua aletaan pukemaan, näytän mielestäni aina hyvin selkeästi etten pidä siitä. Ja silti nuo mokomat pukevat minua yhä uudelleen ja uudelleen! Joten ensimmäinen ja isoin toiveeni on siis loimien täystuho. Idealle voi säästää muutaman loimen, mutta mieluusti sellaisia reiluja kokoja joita ei missään nimessä voi minulla käyttää. Loimet saa hävittää miten itse parhaaksi näkee.

Toinen toiveeni olisi, ettei minua enää koskaan jätettäisi yksin. Nyt kun asumme Idean kanssa kahdestaan minut lukitaan karsinaan siksi aikaa, kun Idea käy lenkillä omien ihmistensä kanssa. Olen kuullut puheita, että minussa muka olisi jotain vikaa, voitteko kuvitella?! Voisin muka loukata itseni, ja pyh. En tiennyt, että riehuminen noin hurjalta vaikuttaa, mutta kyllähän kaveria saa ikävöidä ja pitäähän se myös näyttää. Harmi vaan, etteivät ihmiset tajua tällaisia selviä merkkejä joita heille annan.

Kolmantena toiveena olisikin, että minua ymmärrettäisiin paremmin, koska silloinhan vältyttäisiin kaikenlaisilta ongelmilta, niinkuin esimerkiksi noilta yllämainituilta asioilta. Simppeli pyyntö jota on turha sen koommin perustella. En ole valinnut ketään, mutta minut on valittu, joten oppikoot elämään valintojensa kanssa!

 Ja sitten päästään niihin varsinaisiin "lahjoihin".
Noh, minulla on kaikenlaista krääsää ja varustetta vaikka muille jakaa (psssst. en todellakaan ymmärrä, mihin me kaikkia niitä oikeasti tarvitaan, mutta ostakoot rahoillaan kaiken ihan rauhassa, en sitä kiellä) Tämä tilanne on vain todella hankala, koska en todellakaan keksi yhtään mitään, mitä enää oikeasti tarvitsisin. Olen sitäpaitsi kuullut huhuja, että saattaisin saada kuolaimettomat suitset, hackamoreksi taitavat niitä sanoa. Se kuulostaakin jo aika hyvältä! Haluaisin myös saada enemmän ruokaa, mutta tiedän ettei se tule onnistumaan, minä muka lihoaisin liikaa. Jos nyt ajattelevat kerrankin minun parasta, niin antaa olla.

Muuten minulla on kaikki tarpeellinen, eikä mitään liikaa. Olen kuullut monenlaisia kertomuksia mitä kummallisimmista "ratsujutuista", jotka eivät todellakaan minun elämääni mahtuisi.. taidankin loppujenlopuksi olla aika onnekas tyyppi! 

-PAPSU 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti