Oon ollu joskus aika rämäpää ja tehnyt mitä vaan hevosten kanssa, ex ratsastuksenopettajani muistelee meidän hurjia maastolenkkejä vielä tänäkin päivänä ja ihmettelee mihin nykyajan nuorison rohkeus on kadonnut, kun meno on aivan erilaista kuin meidän nuoruusaikoina ;D Silloin maastoiluun kuului kunnon hyppypukkeja ja skitsokohtauksia, hurjia kiitolaukkapätkiä unohtamatta. Plussaa oli jos reitinvarrelta löytyi edes jokin oja tai puu ylihypättäväksi. Ensimmäinen hoitohevoseni lv-sh risteytystamma oli tallin hurjimus niin maastosa kuin esteillä ja sen kanssa tuli tehtyä kaikki mitä hevosen kanssa tehdä voi, myös tyhmimmästä päästä. :D Nykyään meno on hieman erilaista, vaikka mua pidetäänkin pelottomana ja rohkeana ratsastajana. Teen kyllä mitä vaan, kunhan se on turvallista niin minulle kuin hevoselle. Oon todella tarkka siitä mihin hevoseni laitan, enkä halua ottaa minkäänlaisia riskejä. Vaikka välillä on mukava päästää hevosen kanssa täyttä laukkaa, niin nykyään tykkään enemmän ratsastaa maastossakin rauhallisesti ja mahdollisimman hallitusti.
Papsun hoidosta oon todella tarkka, monesti sanon itsestäänselviä asioita Sannalle tai jollekin muulle ihmiselle joka kuitenkin tietää miten sekin asia kuuluu tehdä :D Haluan varmistaa kaikilla mahdollisilla tavoilla, että hevoseni on hyvässä kunnossa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Alkuaikoina hieroin Papsun kuukausittain itse, mutta nykyään meillä on siihen ihan oikea hieroja tallin puolesta :) Tietysti linimentoin ja hoidan Papsun lihaksia välillä myös omatoimisesti. Lea totesi kerran minulle touhujani seuranneena: hoitaisko kaikki meidänkin hevosia yhtä hyvin ku sinä Papsua, jos ne antais niille omiksi? Tykkään hoitaa Papsun aina huolellisesti ennen ratsastusta ja sen jälkeen. Pyrin käyttämään paljon linimenttejä, sillä se on pieni vaiva pitää hevosen jalat hyvässä kunnossa vanhuusvuosille asti. Kesäisin haluan, että Papsun jalat kylmätään säännöllisesti, samalla saa antaa hevoselle virkistävän suihkun jos on oikein kuuma päivä ;) Satumaassa oli helppo käydä järvessä seisottamassa hevosta (jolloin kylmäys hoitui kuin itsestään) joten sitäkin mahdollisuutta käytin paljon hyväksi. Tällähetkellä meillä on hieman pidempi matka järvelle, mutta kyllä sen silti saa onnistumaan ihan meidän mökin vieressä n.6km päässä tallilta :)
Haluan pitää Papsun liikutuksen mahdollisimman monipuolisena, jolloin sen mielikin pysyy virkeänä. Tein Papsulle yhdessä välissä treenivihonkin johon merkkasin mitä milloinkin yritettäisiin tehdä. Ajatuksena oli, että jokatoinen viikko hypätään, jokatoinen puomeillaan, sitten oli muutamia sileellä ratsastuksia ja maastoilua + vapaapäiviä. Näiden lisäksi pyrin pitämään Papsua välillä myös liinanpäässä tai irtona kentällä :) Kesäisin muutamia kertoja Papsu pääsi myös irtohypytykseen mistä se tykkää kovasti. :) Joitain kertoja ollaan tehty maastakäsin juttuja kentällä, mutta niistä jutuista Papsu ei ihan kauheasti välitä ;) Näiden lisäksi jokaisen tunnin "sisällä" pyrin tekemään paljon erilaisia asioita. Vaikka muuten olenkin aika epäsiisti ihminen ja oma huoneeni on aina sekaisin haluan, että Papsun varusteet ja tavarat pysyvät puhtaina ja hyvässä järjestyksessä. Kun varusteista pitää hyvän huolen, ne pysyvät kunnossa pidemmän aikaa. Kaikki Papsun varusteet ovat tällähetkellä mun itseni hankkimia, joten varmasti sekin vaikuttaa asiaan. Onhan tallilla muutenkin aina 100kertaa mukavampi siivota kuin omassa kodissaan ;)
Papsun kanssa oon oppinut paljon, Papsu on oppinut paljon mun kanssa. Jos joku asia menee pieleen syytän siitä itseäni niinkuin kuuluukin ja alan miettimään missä menee pieleen. Ymmärrän, että ratsastuksessa tarvitaan kahden elävän olennon yhteensointuvuutta eikä kumpikaan voi pärjätä ilman toista. Tästä huolimatta hevonen on kuitenkin se jota käytetään "urheiluvälineenä", joten yleensä hevosen virheet heijastuvat sieltä satulanpäältä. Vaikka hevonen tekee jotain väärin, se lähtee aina ratsastajasta. Ihmiset on siitä tyhmiä, etteivät tajua kuinka pienikin asia voi vaikuttaa hevoseen suuresti. Pienikin hengityksen pidättäminen saa hevosen epäileväksi ja se voi "huonolla käytöksellään" vain puolustaa ratsastajaansa, koska luuli että joku on nyt vaaraksi. En pidä ihmisistä jotka ajattelevat että ovat itse täydellisiä ja hevonen ei vain tee niinkuin pyydetään. Näissä tapauksissa pyydetään vain väärin ja pitäisi kokeilla jotain muuta keinoa. En siis todellakaan tykkää, että hevosia rankaistaan omien virheiden takia, tätä näkee monesti varsinkin kisatilanteissa. Ja kyllä, minä tiedän että on sellasiakin hevosia jotka tekevät ilkeyksiä vain kiusatakseen ratsastajiaan, mutta silloin pitäisi löytää keino miten saada hevonen tekemään parhaansa ratsastajan vuoksi. Kunnioitus tuskin lisääntyy siinä vaiheessa kun ennen estettä lyödään 5 kertaa raipalla persuksille :D Ja vaikka itse en raippaa käytäkkään, en ole mikään raippavastustaja. Sallin raipan kohtuullisen käytön, mutta minusta sitä käytetään monesti väärin. Sillä rankaistaan vaikka oikeasti sitä tulisi käyttää voin jonkun toisen avun tehosteena.
En voisi enää kuvitella elämääni ilman hevosia, tai ilman Papsua. On vaikeaa pysyä tallilta pois kokonainen päivä ja niiden harvojen tallittomien päivien jälkeen musta tuntuu että asia pitäisi jollain tavalla hyvittää hevoselle. Onneksi Papsulla on myös Sanna, jolta se saa huomiota silloin kun itse en voi sitä olla antamassa :)
When you want it the most, There's no easy way out
When you're ready to go, And your heart's left in doubt
Don't give up on your faith, Love comes to those who believe it
And that's the way it is. ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti