Aurinkoinen onnistumisten lauantai.

Sekotan hieman lukijoiden päätä, mutta tässä tulee siis postaus eilisestä, kuvien kera :) Oli aivan ihana ilma kun lähdin päivällä tallille, ajattelin heti että nyt ei pidetä kiirettä vaan nautitaan ulkoilusta täysillä :) Yritin saada meille kuvaajaa, mutta kukaan ei päässyt joten päätin sitten ottaa itse kuvia.

Papsu odotteli tarhan portilla kun menin sitä hakemaan sisälle ja tamma tuli ihan mielellään mun mukaan. Harjasin ja varustin Papsun rauhassa, molemmat nautittiin samalla auringon lämmöstä :P Sitten ulos ja nousin penkinpäältä selkään, Papsu oli hätänen ja lähti liikkeelle niin että meinasin pudota maahan spagaati-asentoon, onnistuin kuitenkin pinnistämään itseni satulaan ja kerroin Papsulle muutaman valitun sanan. Tulin alas selästä ja rouva taisi ymmärtää mikä meni pieleen, nousin selkään uudestaan ja johan sujui paremmin! Papsu taisi ottaa vähän itteensä tuon kommelluksen, mutta tässä vaiheessa ratsunelämää ei enää luisteta perusasioissa :D Alkukäynneillä, luultavasti tuon selkään-nousu tragedian takia, Papsu oli hätänen ja pöristeli kokoajan. En tiedä miksikä sitä ääntelyä voi sanoa mutta jokatapauksessa ääni jota Papsu tekee silloin kun se on vähän stressaantunut/vihanen itelleen :D Otin siis heti alkuun pitkällä ohjalla muutamia pysähdyksiä ja tamma oli niin totisena aikasemmasta mokastaan, että pysähty kuin seinään ihan pienestä avusta :D Muutamien pysähdysten ja niistä seuranneiden kehujen jälkeen Papsu rauhottui ja alkoi kävelemään normaalisti. Seuraavaksi keräsin ohjat lyhemmiksi ja lähdettiin tekemään käynnissä voltteja, pysähdyksiä sekä loivaa kolmikaarista kiemurauraa. Papsu oli aluksi vähän mukamas hankala ja kärsimätön mutta rentoutui nopeesti kun tajus että nyt oikeesti kävellään eikä hötkyillä. Tälläkertaa halusin tehdä asiat huolellisesti, ajattelin Jaanan tunnilta opittuja sanoja "joskus on hyvä tehdä asiat rauhassa, laadukkaasti ja unohtaa määrä". Tämä sopi täydellisesti tälle päivälle sillä halusin Papsun pysyvän kuivana (hikoamatta), ettei tarvitse laittaa sille loimea liikutuksen jälkeen. Kun Papsu oli (todella) hyvä käynnissä otin molempiin suuntiin pienet pätkät harjotusravia, sitten siirryttiin taas käyntiin ja keskityttiin siihen että hevonen rentoutuu mahdollisimman nopeasti eikä hätäile raville. Papsu toimi loistavasti joten sain jatkaa yllättävän nopeasti ravityöskentelyä. Nyt tehtiinkin erikokoisia voltteja sekä ympyröitä "kentän" keskellä, epätasaisen pohjan takia Papsu kaatui monesti sisäpohjetta vastaan ja otti harppaus askeleita eteenpäin. Halusin korjata asian joten keskityin hetken erityisesti siihen että hevonen pysyy tasapainossa, jolloin sen ei tarvitse lähteä ratsastajan alta tiukan paikan tullen pois. Papsu oli taas hienosti tilanteen tasalla ja korjas virheensä hyvin, ehkä ihana auringonpaiste sai sen skarppaamaan :) Sitten otin taas käyntiin ja lähdettiin tekemään erilaisia väistöjä. Ensin väistettiin suoraa, sitten suoralla hieman etupäätä ja viimeisenä suoralla hieman takapäätä. Papsu oli rehellinen ja teki hyvää, maltillista työtä. Sain kehua sitä suunnilleen jokaisella askeleella mutta kehuja ei koskaan voi antaa liikaa, ainakaan Papsulle! :) Kehuista se saa aina lisää henkistä voimaa tehdä asiat vielä paremmin, yleensä se myös pysyy tosi rauhallisena koska tietää että tekee asiat oikein :) Väistöjen jälkeen kokeilin takaosakäännöksiä enkä varmaan ikinä oo Papsulta sellasia pyytäny, mutta koska päästiin jo väistöjen makuun Papsu teki käännökset hienosti ja eritoten pysyi edestä paikallaan mikä oli todellinen ihme! :D Uskalsin vielä yrittää etuosakäännöksiä ja yllätypyllätys nekin onnistui hienosti-ainakin silloin! Todellinen aurinkopäivä, Papsu oli erityisen rehellinen ja kuuliainen koko ajan, en tiedä halusko se näyttää alun häsläilyn jälkeen että on sulla oikeesti hieno hevonen vaikka se välillä keksiikin kaikkee tyhmää :) Lopuksi ravailtiin vielä hetken aikaa ympyrällä vaihdellen suuntaa useasti, sain jostain taas yllätysjärkeä päähäni ja ajattelin mielessäni "ratsasta pohkeella moottoria, pidä käsi paikallaan ja anna hevosen edetä tasaisesti". Voi jestas mitä ravia sieltä sitten alkoi tulemaan! Olispa vaan ollut kesä ja kunnollinen, tasanen, pitävä pohja alla niin mitä siitä olis vielä tullut! Olin erittäin, erittäin tyytyväinen Papsuun ja lopetin ratsastuksen kirjaimellisesti hymy korvissa :]

Papsu sai loppuhoidon yhteydessä paljon rapsutuksia ja kehuja, melassivettä, leipiä ja haleja.
Maailman ihanin Papsu <3