Uusi video ja tulevaisuutta.

Keskiviikkona Sanna ratsasti Papsulla, mä menin mukaan ja liikutin samalla Tilden.

Käytiin lähimaastossa kiertelemässä n.30min, otettiin vaan ravia ja käyntiä. Lopuks käveltiin vielä omalla pellolla ja hepat sai vähän hankireeniä :)

Torstaina Papsulla oli vapaapäivä ja sama meno jatkuu näillä näkymin myös tänään ja huomenna. Onneks nyt ei muutenkaan voi mitään kummempia tehdä ku meidän pellolla ei pysty enää ratsastaan ja tietkin alkaa routiin. Eipä niin paljon harmita se, että heppa seisoo tarhassa 3 päivää putkeen ;)
 

Ensviikolla pitäis yrittää päästä Sallan valmennukseen Niinisaloon, sais sielä samalla sit kattoo tota koulusatulaa että onko Papsulle hyvä. Salla kyllä lupas tulla sitä meillekki kattoon jos ei valkkaan päästä, mutta viimekerrasta on sen verran aikaa että olis kyllä ihan jees käydä hyppimässä. Ja tietty olis kiva myös jollai tavalla saada hevonen liikkuun kaikissa askellajeissa ennen sitä, kunpa toi lumi ja routakuopat lähtis pian pois ja päästäis takas "normaaliin elämään" :D

Mä oon koko pääsiäisen töissä, mutta Sanna menee ehkä Kallen kouluvalmennukseen Satumaahan jos saadaan kyytihommat järjestettyä. Toi valmennus on siis ma 9.4. ja mulla 9h työvuoro missä meneekin sit koko päivä.

Satula-auto tulee huhtikuun loppupuolella ja nyt ku se koulusatula olis hyvä ja löydettäis vielä perfect estepenkkikin niin olis kiva tän sekasorto -aikakauden jälkeen taas päästä kunnolla treenaileen ja odotteleen kesää ja kisakenttiä :)

Tähän loppuun vielä linkki uuteen videoon: KISAMUISTOJA.

Sekä kuvia Sannasta ja Papsusta viimeviikolta :)

 

 

Video eilisestä.

Tein nyt vähän erilaisen videon eilisestä ratsastuksesta. Tää on tällänen "tee se itse" -tyyppinen kokeilu ;D Käytiin siis Tainan ja Tilden kanssa kevyellä käyntimaastolla ja videossa paljon kaikenlaista matskua hoidosta yms :)

Kertokaapa tykkäsittekö vai oliko ihan tylsä, jotta tiedän tulevaisuuden varalle kannattaako tälläsiä tehdä enempää vaiko eikö ;D

On vaan itelle ainaki kivempaa ettei jokakerta tarvi kirjottaa, varsinki jos tekee jotain tällästä mistei oikein voi edes kirjottaa muutaku, hoidin, ratsastin, lähdin pois ;)

Kilpailuhistoriaa.

Tällästä postausta toivottiin mun joskus tekevän,
joten toteutan sen nyt sellaisena kuin ite parhaaksi näen :)

Kilpailin pienenä tyttönä aluksi vaan tallikisoissa ja aika huonolla menestyksellä, koska ratsunani oli silloin yleensä hevosista itseppäisin Bella, joka estetykkinä päätti kerran jopa tyssätä heinäpaaliesteelle syömään kesken radan :D Noi ajat on aika hämäriä enkä niitä sen takia musitele sen enempää, mutta ihan pohjalta on siis joskus aloitettu :)

Vuonna 2005 kilpailin ensimmäisen kerran seuratasolla, oman seurani estekisoissa. Luokkia en muista, mutta tuoltakaan ei menestystä auennut, Bella osas olla todella hankala ja sen kanssa kilpaileminen oli lähinnä hauskanpitoa ja hurjastelua pukkilaukkojen kera, oli laji mikä hyvänsä ;)
Vuonna 2006 kilpailin kotitallin seurakenttäkisoissa suomenhevostamma Tiukka-Pimulla (koska Bellalla olisi ollut jopa vaarallista lähteä koittamaan tätä tuolloin) :D Jo esteosuudella meidät hylättiin, mutta harjotusmielessä saatiin jatkaa kisa loppuun asti kuitenkin :)

Ruusukesuokki <3

Kilpailemisesta alkoi tulla mulle tärkee osa tätä harrastusta, vaikken ikinä tosissani kilpaillutkaan saatikka odottanut menestystä. Bella alkoi tulla vanhaksi joten oli aika siirtyä nuorempaan sukupolveen. Vuonna 2006-2007 aloin treenaamaan Kuvan Säihkeellä, joka oli aluksi esteillä todella hankala. Meidän yhteistyö sujui kuitenkin aika hyvin ja vuoden 2007 aikana päästiin kilpailemaan pikkuluokkia seuratasolla, lähinnä Jalasjärvellä ja oman seuran kisoissa. Säihke oli tuolloin vielä aika nuori eikä kovinkaan kokenut matkustelija saatikka kisailija, ensimmäiset radat olikin meillä vähän sitä sun tätä, hallitsemisongelmista pukitteluun :) Saatiin kuitenkin monista A.0.1 tai A.0.0 radoista ruusukkeet puhtaan radan kunniaksi ja se auttoi aina yrittämään uudelleen, paremmin :) Vuoden 2007 lopulla alkoi meidän menestys jolle ei ollut loppua, mistään isoista kisoista ei kyllä voi puhua mutta sainpa olla ylpeä itsestäni, aika monesti :) Jalasjärvellä 17.11.07 voitin ensimmäisen seurakisaruusukkeeni luokassa 60-70cm. Tämän jälkeen vuonna 2008 saatiin paljon sijoituksia ja muutama voittokin 80cm korkeuteen asti. Kilpailtiin myös koulussa ihan semihyvin muutamat radat :) Säihkeen ansiosta voitin ensimmäisen kerran junioreiden PRS:cupin 2008, meidän seuralla ei siis ole mitään mestaruuskisoja vaan koko kisakauden tulokset lasketaan yhteen ja koko vuonna parhaiten pärjänneet palkitaan :)

Vuonna 2009 koitti kisahistoriani suurin koitos. Osalistuin lämminveri ruuna Brigt Idealla Hevoshullu Povercuppiin ja vaikka lähdettiin kisaan ihan leikkimielellä ja aivan "altavastaajina", oltaisiin päästy finaaleihin asti. Tuota muistoa en unohda ikinä, se on yks tärkeimpiä kisamuistojani, ihan kokonaisuudessaan :) Eniten ylpeyttä tuotti ensimmäinen alukisa sijoitus, meidän molempien ensimmäisissä alue-estekisoissa. Napattiin 4. sija Messilän aluekarsinnoissa 95cm radalta ja tämä tyttö oli muutaman tunnin kotimatkan hymykorvissa :) Ihmeitäkin voi siis tapahtua, en ikinä olis uskonu tuohon kun tähän lähdettiin, mutta päättävisellä treenillä tuotettiin loistotulosta :) Syksyllä startattiin myös alue kenttiksissä Niinisalossa, tulos ei ollut erityisen hyvä mutta kokemusta tuli siltäkin reissulta ja paljon :) Oli myös mukavaa vaihtelua! Vuonna 2009 voitin uudestaan PRS:cupin junioreissa, tälläkertaa Idean ansiosta :)

Sitten alkaakin Papsu-aikakausi, jolloin kisamenestys on jäänyt hieman taka-alalle :D Papsu on hankalin hevonen jota mä oon koskaan ratsastanut ja sen kanssa piti tehdä hirveän paljon töitä ennenku pysty edes kuvitteleen kilpailemista. Se on kuitenki tehny muutaman vuoden sisällä ihan hyviäkin ratoja ja innolla odotan tulevia kisoja, tässä olis ihan helmi estetykki alueradoille, jos olis vaan 99% enemmän aikaa treenata ku meillä tällähetkellä ;)

Nyt kuitenkin kilpaillaan ihan virkistysmielessä ja vaihtelun vuoksi. On kiva kilpailla hevosilla,  joilta ei voi odottaa kauheasti, mutta jotka voi tosiaan yllättää. Oppii itsekin arvostamaan sekä voittamista -että häviämistä. Kaikki menestys on tervetullutta, mutta en kuitenkaan voi sitä odottaa. :) Papsun kanssa 0-rata on jo itsessään työvoitto :) Tässä on kyllä mulle paras mahdollinen hevonen tällähetkellä mitä voin kuvitella, Papsulla on kapasiteettia viedä muakin eteenpäin, isompiin luokkiin. Sitä kapasiteettia ei muilla ollut :)

Ja tähän loppuun tietenkin todistusaineistoa ;)

Valitettavasti hieno PRS-cup kiertopalkinto ei päässyt kuvaan. (tänään otettu) :D

Koulusatula kokeilussa.

Tänään meillä oli vähän erilainen päivä, nimittäin kokeilin ratsastaa yhdellä koulusatulalla joka olikin (amatöörien silmään) Papsulle parempi ku Idealle, jolle satula alunperin ostettiin. Jansu tuli kuvaan meitä joten tein tästä nyt tälläsen kuvapostauksen, on vähä erilainen sitte :) Papsuhan oli tosi hyvä, kuten kuvistakin saattaa huomata (kuvia on myös normaalia enemmän, sekin kertokoon jo jotain) :D Oli myös ihan erilaista ratsastaa ja sainkin tosta kokeilusta aika paljon irti, tehtiin siis tosi paljon ravia eikä sitte oikein muuta alku+loppukäyntien lisäksi :D Lopuks Papsu ravas toositositosi hienosti, se oli tasanen, rauhallinen, ryhdikäs ja hyvässä tasapainossa pienilläkin teillä, jes! :) Ja mikä tärkeintä, se käytti selkäänsä nyt erilailla ku ennen :) Tätä sitten hakemaan enemmän ku päästään taas kunnolla harrastaan myös kouluratsastusta :)

Eilen (sunnuntaina) Papsulla oli vapaapäivä.
Lauantaina Sanna ratsasti Papsulla :)

Kuvapostaus: Papsun kehitys 4/4

Meinasin ihan unohtaa tän viimesen osan, mutta tässä se nyt tulee! :)

Heinäkuu 2011

Heinäkuu oli kaikinpuolin onnistunut, Papsu toimi hyvin esteillä ja oli aivan super 

Sallan kouluvalmennuksessa. Lisäksi voitettiin talliestekisojen 80cm luokka ja käytiin uimassakin :)

***

Elokuu

Papsu oli Sallalla 2viikkoa ratsutuksessa. Startattiin eka 90cm Kyrösjärvellä :)

***

Syyskuu.

Sannan ja Papsu starttas harjotuskenttäkisoissa ja pärjäs ihan hyvin :) 

Papsu muutti Satumaasta Jokiharjuun.

***

Lokakuu.

Tässä vaiheessa kuvia olikin jo vähemmän, Papsu oli muuton jälkeen vähän aikaa hieman huonompi,

 mutta tottuessaan uusiin paikkoihin ja tapoihin palas normaaliks :)

***

 

 

 

Marraskuu.

Papsu sai paljon kehuja Sallan kouluvalmennuksessa, että on mennyt eteenpäin :)

Käytiin myös seurakisoissa Ikaalisissa hyppäämässä 80cm.

***

Joulukuu.

Papsu alko oleen aika tasanen ja meni kokoajan eteenpäin. 

Turpis vaihtu remonttiin ja se on toiminu tammalla hyvin :)

***

Kesäfiilis.

Tänään käytiin Papsun kans heti aamusta tunnin käyntilenkillä Tanja ja Idea seuranamme. Aurinko paisto ihanasti ja pienetki tiet alko oleen melkein kokonaan sulia. Kesä on tulossa kovaa vauhtia ja eilen ostinkin kaupasta jäätelöitä pakkaseen! :D Tällähetkellä kaikki näyttää valosalta, mulla on vihdoin oma hevonen, seuraavien kuukausien aikana meille pitäis tulla satula-auto ja saadaan sekin asia kerralla kuntoon. Ostan Papsulle ainakin estesatulan, sen lisäks ne sovittaa ton vanhan satulan ja jos se ei oo hyvä niin sitten pitää ostaa ehkä myös koulusatula. Toivon että saisin silti pitää ton vanhan satulan, se on niiiin ihana ja hyvä yleissatula :) Papsulla on kiva tallipaikka ja meillä on mahtava porukka sielä. Suunniteltiin tänään kenttää myös omaan pihaan ja se olis kyllä sairaan kiva kun ei tarvis aina lähtee muualle :) Pellolla ei oikein voi enää ratsastaa joten hetken aikaa taidetaan joutua tekeen vaan kevyitä maastolenkkejä. Kohta pääsen ratsastaan myös Arskalla kunnolla, kun loputki lumet vaan sulais niin mennään naapurin kentälle opsikeleen ratsunhommia syvemmin :) Sillä en ookkaan ratsastu ruunauksen jälkeen, toivottavasti siitä ei oo tullu pystyynkuollutta ;) Taidan myös sovittaa Papsun satulaa Arskalle siltä varalta että se onkin Papsulle nykyään huono, en totisesti haluais sitä satulaa pois antaa ;) Tähän loppuun vielä ihana kesämuisto ♥

Kevyt liikutus ilman satulaa.

Tämä viikkohan alkoi sillä että Papsulla oli maanantaina vapaapäivä.
Tiistaina käytiin tavallisella kaikkien askellajien maastolenkillä jossa mukana oli Tilde & Sanna. Papsu oli ihan normaali enkä siis kirjottele siitä sen kummempia. Rapauksen ansioista tamma kuitenkin oli ehkä pikkusen helpompi suustaan.
Keskiviikkona Sanna ratsasti Papsun pellolla ja mä olin kuvailemassa, siivosin myös tarhaa.

Tänään menin tallille 12.30 ja ensimmäiseksi autoin Tainaa Tilden liikutuksessa. Taina verrytteli Tilden käynnissä jonka jälkeen mä otin sen kanssa vähän ravia ja laukkaa. Sitten oli Papsun vuoro, harjasin sitä käytävällä tosi kauan, siitä alkaa lähteen jo niin paljon karvaa, että ei voi ollenkaan lopettaa ;) Tarkastelin myös hokkitilannetta ja selvitin harjan ja hännän. Laitoin Papsulle vaan putsit etusiin ja suitset päähän, sit lähdettiin käveleen lähietielle alkukäyntejä, aikaa meni n.15min. Mua vähän pelotti kun pari pikkulentsikkaa sujahti yllättäen meidän yli tosi matalalla, mutta Papsu ei niistä kummemmin välittänyt :) Palattiin sitten takas tallille ja mentiin vielä pellolle hetkeks aikaa. Papsu oli maltillinen ja teki hyvää työtä ensin käynnissä, sain siihen ihan erilaisen tuntuman kuin satulan kanssa. Kaikki toimii niin paljon helpommin ku ei oo sitä kapistusta informaation esteenä ;D Aluksi käveltiin myös pellolla jotain 10 min vaihdellen ahkerasti suuntaa. Sitten otettiin pikkusen ravia ja Papsu jatko maltillisena työskentelyään :) Tamma toimi erittäin hienosti ja olinkin siihen nopeesti tosi tyytyväinen, n.10min ravailun jälkeen annoin Papsulle jo pitkän ohjan, tälläkertaa en viittiny antaa ravata eteen-alas, pohja oli kuitenkin jo sen verran huono. Loppukäyntien jälkeen talutin Papsun talliin ja otin varusteet pois. Harjasin sitä vielä hetken ja hieroin myös vähän kaulasta. Sit Papsu sai vielä herkkuja ja lämmintä melassivettä, sitten vein sen tarhailemaan. :) Ennen lähtöäni siivosin vielä omat jäljet ja laitoin ruuat ja vedet iltaa varten valmiiksi. :P

Postauksen kuvat otettu eilen :)

Erikoispostaus: minä hevosenomistajana.

Noniin, tässä tämä nyt tulee!

Oon ollu joskus aika rämäpää ja tehnyt mitä vaan hevosten kanssa, ex ratsastuksenopettajani muistelee meidän hurjia maastolenkkejä vielä tänäkin päivänä ja ihmettelee mihin nykyajan nuorison rohkeus on kadonnut, kun meno on aivan erilaista kuin meidän nuoruusaikoina ;D Silloin maastoiluun kuului kunnon hyppypukkeja ja skitsokohtauksia, hurjia kiitolaukkapätkiä unohtamatta. Plussaa oli jos reitinvarrelta löytyi edes jokin oja tai puu ylihypättäväksi. Ensimmäinen hoitohevoseni lv-sh risteytystamma oli tallin hurjimus niin maastosa kuin esteillä ja sen kanssa tuli tehtyä kaikki mitä hevosen kanssa tehdä voi, myös tyhmimmästä päästä. :D

Nykyään meno on hieman erilaista, vaikka mua pidetäänkin pelottomana ja rohkeana ratsastajana. Teen kyllä mitä vaan, kunhan se on turvallista niin minulle kuin hevoselle. Oon todella tarkka siitä mihin hevoseni laitan, enkä halua ottaa minkäänlaisia riskejä. Vaikka välillä on mukava päästää hevosen kanssa täyttä laukkaa, niin nykyään tykkään enemmän ratsastaa maastossakin rauhallisesti ja mahdollisimman hallitusti.

Papsun hoidosta oon todella tarkka, monesti sanon itsestäänselviä asioita Sannalle tai jollekin muulle ihmiselle joka kuitenkin tietää miten sekin asia kuuluu tehdä :D Haluan varmistaa kaikilla mahdollisilla tavoilla, että hevoseni on hyvässä kunnossa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Alkuaikoina hieroin Papsun kuukausittain itse, mutta nykyään meillä on siihen ihan oikea hieroja tallin puolesta :) Tietysti linimentoin ja hoidan Papsun lihaksia välillä myös omatoimisesti. Lea totesi kerran minulle touhujani seuranneena: hoitaisko kaikki meidänkin hevosia yhtä hyvin ku sinä Papsua, jos ne antais niille omiksi? Tykkään hoitaa Papsun aina huolellisesti ennen ratsastusta ja sen jälkeen. Pyrin käyttämään paljon linimenttejä, sillä se on pieni vaiva pitää hevosen jalat hyvässä kunnossa vanhuusvuosille asti. Kesäisin haluan, että Papsun jalat kylmätään säännöllisesti, samalla saa antaa hevoselle virkistävän suihkun jos on oikein kuuma päivä ;) Satumaassa oli helppo käydä järvessä seisottamassa hevosta (jolloin kylmäys hoitui kuin itsestään) joten sitäkin mahdollisuutta käytin paljon hyväksi. Tällähetkellä meillä on hieman pidempi matka järvelle, mutta kyllä sen silti saa onnistumaan ihan meidän mökin vieressä n.6km päässä tallilta :)


Haluan pitää Papsun liikutuksen mahdollisimman monipuolisena, jolloin sen mielikin pysyy virkeänä. Tein Papsulle yhdessä välissä treenivihonkin johon merkkasin mitä milloinkin yritettäisiin tehdä. Ajatuksena oli, että jokatoinen viikko hypätään, jokatoinen puomeillaan, sitten oli muutamia sileellä ratsastuksia ja maastoilua + vapaapäiviä. Näiden lisäksi pyrin pitämään Papsua välillä myös liinanpäässä tai irtona kentällä :) Kesäisin muutamia kertoja Papsu pääsi myös irtohypytykseen mistä se tykkää kovasti. :) Joitain kertoja ollaan tehty maastakäsin juttuja kentällä, mutta niistä jutuista Papsu ei ihan kauheasti välitä ;) Näiden lisäksi jokaisen tunnin "sisällä" pyrin tekemään paljon erilaisia asioita.

Vaikka muuten olenkin aika epäsiisti ihminen ja oma huoneeni on aina sekaisin haluan, että Papsun varusteet ja tavarat pysyvät puhtaina ja hyvässä järjestyksessä. Kun varusteista pitää hyvän huolen, ne pysyvät kunnossa pidemmän aikaa. Kaikki Papsun varusteet ovat tällähetkellä mun itseni hankkimia, joten varmasti sekin vaikuttaa asiaan. Onhan tallilla muutenkin aina 100kertaa mukavampi siivota kuin omassa kodissaan ;)

Papsun kanssa oon oppinut paljon, Papsu on oppinut paljon mun kanssa. Jos joku asia menee pieleen syytän siitä itseäni niinkuin kuuluukin ja alan miettimään missä menee pieleen. Ymmärrän, että ratsastuksessa tarvitaan kahden elävän olennon yhteensointuvuutta eikä kumpikaan voi pärjätä ilman toista. Tästä huolimatta hevonen on kuitenkin se jota käytetään "urheiluvälineenä", joten yleensä hevosen virheet heijastuvat sieltä satulanpäältä. Vaikka hevonen tekee jotain väärin, se lähtee aina ratsastajasta. Ihmiset on siitä tyhmiä, etteivät tajua kuinka pienikin asia voi vaikuttaa hevoseen suuresti. Pienikin hengityksen pidättäminen saa hevosen epäileväksi ja se voi "huonolla käytöksellään" vain puolustaa ratsastajaansa, koska luuli että joku on nyt vaaraksi. En pidä ihmisistä jotka ajattelevat että ovat itse täydellisiä ja hevonen ei vain tee niinkuin pyydetään. Näissä tapauksissa pyydetään vain väärin ja pitäisi kokeilla jotain muuta keinoa. En siis todellakaan tykkää, että hevosia rankaistaan omien virheiden takia, tätä näkee monesti varsinkin kisatilanteissa. Ja kyllä, minä tiedän että on sellasiakin hevosia jotka tekevät ilkeyksiä vain kiusatakseen ratsastajiaan, mutta silloin pitäisi löytää keino miten saada hevonen tekemään parhaansa ratsastajan vuoksi. Kunnioitus tuskin lisääntyy siinä vaiheessa kun ennen estettä lyödään 5 kertaa raipalla persuksille :D Ja vaikka itse en raippaa käytäkkään, en ole mikään raippavastustaja. Sallin raipan kohtuullisen käytön, mutta minusta sitä käytetään monesti väärin. Sillä rankaistaan vaikka oikeasti sitä tulisi käyttää voin jonkun toisen avun tehosteena.

En  voisi enää kuvitella elämääni ilman hevosia, tai ilman Papsua. On vaikeaa pysyä tallilta pois kokonainen päivä ja niiden harvojen tallittomien päivien jälkeen musta tuntuu että asia pitäisi jollain tavalla hyvittää hevoselle. Onneksi Papsulla on myös Sanna, jolta se saa huomiota silloin kun itse en voi sitä olla antamassa :)

                                    When you want it the most, There's no easy way out
                                 When you're ready to go, And your heart's left in doubt
                          Don't give up on your faith, Love comes to those who believe it
                                                      And that's the way it is.  ♥

Erikoispostaus: Ikioma Papsuni.

Ihan alkuun esitän suuret pahoittelut kaikille teille jotka ootte kertoneet omat toiveenne erikoispostauksien suhteen, sillä nyt etuilen ja teen oman mieleni mukaan postauksen Papsusta. Siitä millainen se on omana hevosena, hyvine ja huonoine puolineen :) (Ei huolta, yritän heti HUOMENNA saada aikaiseksi myös postauksen "minä hevosenomistajana" kuten lupasin). Eilen Papsulla oli vapaapäivä ja se sai palautella lihaksiaan sunnuntaillisesta kouluvalmennuksesta. Olin hieman pettynyt itseeni tuon valmennuksen jälkeen, mutta onneksi pääsin tänään Papsun selkään, se helpotti oloani todella paljon. Lähdettiin maastoilemaan kevyesti Tilden ja Sannan kanssa ja tulin niin iloiselle mielelle, että halusin tehdä tämän postauksen heti! ;) Kotiin päästyäni laitoin lemppari tv-ohjelmani nauhotukselle ja istahdin koneelle, katson ohjelmat huomenna, kyllähän oma hevonen tv:n aina voittaa :)

Ensimmäiseksi hevoseksi Papsu on minulle täydellinen pakkaus. Kun tämä tulinen tamma siirtyi hoitooni alkuvuodesta 2010 ei kestänyt kovin kauaa kunnes tajusin että me kuulutaan yhteen. Jo silloin, kaksi vuotta sitten päätin, että Papsusta tulee mun ensimmäinen oma hevonen, ostan sen vaikka mikä olisi. Vanhemmillani oli tiukka linja hevosasioideni suhteen, tietenkin ruinasin omaa hevosta jo nuorena, mutta mulle aina sanottiin että saat vielä hevosen, mutta ostat ja ylläpidät sen omilla rahoillasi. Taisivat silloin jo ymmärtää siis itsekin että näin myös käy. :D

Papsu on perusluonteeltaan erittäin kiltti ja sympaattinen hevonen jonka kanssa pärjää maastakäsin kuka tahansa, tilanteessa kuin tilanteessa. Se ei  koskaan oo mun nähden rynninyt heinäkasoille tai edes kevään tullen vihreälle nurmelle, niinkuin Satumaan muut suomenhevoset. Taluttaessa se seuraa kuin haamu ja välillä alkuaikoina piti tarkastaa onko hevosta enää narun päässä :D Harjatessa Papsu seisoo nätisti paikoillaan ja nauttii saamastaan hoidosta ja huomiosta. Itse vihaan kavioiden puhdistusta (enkä ymmärrä miten poikaystäväni jaksaa kengittää hevosia), mutta Papsun kanssa oli todella helppoa, se nosti jalan itsestään ja piti sitä ylhäällä nyppimättä ja nojailematta ihmiseen. Satulanlaitossa tietysti pitää aina osoittaa mieltään ja Papsu näykkii ilmaa, muttei se koskaan ilkeyttään yritä ihmiseen osua, kertoo vaan ruumiinkielellä mielipiteensä asiasta :D Suitsien laitto on helppoa, Papsu avaa suunsa eikä vastustele kuolainten laittoa. Sille on kyllä tullut sellanen tapa että kun riimu lähtee päästä niin vaikka jalat pysyy paikoillaan niin pää heiluu puolelta toiselle, en tiedä minkätakia sen aina pitää kurkistella ympärilleen :D

Ratsastaessa Papsu on vaativa ja tarvitsee kauheasti ymmärrystä ratsastajalta. Tottumuksen myötä Papsusta on tullut halukas ja yhteistyökykyinen, en muista montaakaan päivää jolloin tamma olis kääntäny mulle selkänsä esittäen sen näköstä että sori, nyt en jaksa lähtee hommiin. Papsu tulee mielellään tarhasta ihmisen mukaan ja nykyään monesti kävelee jo portille vastaan kun näkee että noutaja saapuu :)  Aluksi yhteistyö oli hankalaa, mutta pikkuhiljaa opittiin toistemme tavoille ja alkoi olemaan helpompaa. Papsulla oli monesti tammapäiviä jolloin työnteosta ei vain tullut mitään, 3 päivän sisällä saattoi olla hirmuisia mielialavaihteluita, jolloin Papsu päätti että jokin asia nyt ei vain onnistu, tai sitten onnistui parhaiten ikinä. Nykyään Papsulla on oikeastaan aina mukava ratsastaa ja se alkaa olemaan tasasen hyvä jokakerta, noi tammapäivät on jääneet vähemmälle kunnioituksen myötä. Tuo kunnioitus on tosi tärkeetä tämän hevosen kanssa, se pitää ensin saada "omalle puolelle" jotta asiat alkaa onnistuun, ikäänkuin voittaa luottamus. Papsun pää onkin tainnut aika paljon pehmentyä mulla olonsa aikana, sillä se on osannut olla joskus todella todella kovapäinen tamma, se oli vaikea raspata ja kamala kengittää..Jos se päätti että joku asia ei sovi niin se ei sitten oikeasti sopinut. Poikaystävävi isä kengitti Papsua myös ennen mulle tuloa ja onkin monesti sanonut kuinka paljon Papsu on siinäkin asiassa kehittyny pelkästään sillä että joku on sen kanssa päivittäin ja se joutuu muutenkin tekemään töitä eritavalla kuin ennen. Asiahan mutkistuu 100 kertaisesti jos minä itse en ole paikalla. Ympyrä sulkeutuu sillä taas päästään siihen tärkeään asiaan: kunnioitukseen. Jos Papsu ei kunnioita jotain ihmistä, sitä on vaikea saada tekemään ihmisen puolesta yhtään mitään. Itse koin tuon karvaasti monet kerrat, ihan yhteiselomme alussa :)

Papsu ilmaisee mielipiteitään paljon ruumiillisesti, sitä on helppo lukea eleistä. Jos jokin asia on Papsun mielestä väärin ja tyhmää, se ravistelee päätään "yäk". Tämä tapahtuu yleisimmin loimien laitossa :D Heti kun loimi on selässä, alkaa Papsu ravistelemaan, joskus se "vetää överit" ja ravistelee itseään kokonaisuudessa, mutta monesti sille riittää tuo pelkkä pää :) Tänään huomasin toisen asian jossa Papsu ravistelee päätään, koska asia on sen mielestä äärettömän typerä ;D Nimittäin laukkailun jälkeen ja joskus muulloinkin Papsu sipsuttelee maastossa, sipsuttelu on käynnin ja ravin sekotusta tai miniravia. Kun tänään tavalliseen tapaani pyysin Papsua (miljoonia kertoja) sipsuttelun sijasta kävelemää kunnolla, aina sen ottaessa käyntiin pyydöstäni tapahtui pieni pään ravistelu :D Ihan kuin se olis sanonu "mua ei oikeesti yhtään kiinnosta tää", mutta silti se ratsastajan mieliksi käveli hmmm.. 3-5 askelta :D

Papsulla on myös pakonomainen tarve aukoa jokainen ovi nenänsä edestä, tätä tapahtuu tallin käytävällä jos ovi on kiinni (kovilla pakkasilla). Vaikka karsinanovi on nykyään sellanen että siitä näkee hyvin yli, Papsun pitää aina pökkiä ovea turvallaan jos se sattuisi aukeamaan (monesti pidetään sitä "valelukossa" jolloin Papsu saa tönäsyllä oven auki) :D Karsinassa oleminen on myös tylsää ja sieltä se aina haluis tulla heti pois, mutta syksyllä opeteltiin (kantapäänkautta) että karsinassa ollaan ja pysytään, vaikka ovi olisikin auki. Muutaman kerran Papsu seikkaili tallissa irti ilman riimua, mutta kuitenkin aika nopeasti ymmärsi mikä jutun juju oli :)

Vaikka tämä tamma onkin ratsastaessa vaikea, sillä on ihailtava tilanteentaju. Papsun luonteeseen kuuluu sanonta "kovaa ja korkealta", mutta se ymmärtää olla kiltti ja varovainen pienen ratsastajan kanssa. Satumaassa 7v Emmi ratsasti Papsulla itekseen myös ravia ja silloin olin kyllä Papsusta ylpeä. Välillä Villen kummityttö ratsastaa Papsulla taluttajan kanssa ja silloinkin tamma osaa käyttäytyä asianmukaisesti :)

Hirveästi on hevonen muuttunut kahdessa vuodessa, mutta siinä teille palanen Papsusta! :)

Christina Perri - A Thousand Years.

Sunnuntain kouluvalmennus.

Lähdin eilen tallille puoli 3 aikaan laittaan Papsua lähtökuntoon. Vein sen karsinaan ja harjasin huolellisesti, karvaa lähti jonkinverran :D Koska matkaa Satumaahan on meidän tallilta alle 10km laitoin Papsulle varusteetkin päälle valmiiksi. Ville tuli yhdistelmällä pihaan juuri oikeaan aikaan (niinku aina, mä oon meistä se myöhästelijä). :D Tälläkertaa piti kuitenki olla oikeesti ajoissa koska valmennus alko klo: 16 ja mun piti olla töissä klo:18 ;P Ja taas pysty vaan ihmetteleen kuinka helppoo elämä onkaan ilman estekamoja ja aina mietin että onko kaikki varmasti matkassa ku yleensä tyhjätään puoli satulahuonetta mukaan :D Ville talutti Papsun koppiin ja mä laitoin potkuoven ja lastaus-sillan kiinni. Sit vaan autoon ja menoks.

Oltiin Satumaassa n.15.30 ja sain hypätä suoraa hepan selkään kun se saatiin pois kopista. Sitten kentälle kävelemään, Papsu katteli korvat hörös vanhoja tallikavereita :) Alkuverkoissa Papsu oli tosi kiva ja rauhallinen, otti pidätteet vastaan ja pysy rentona. Laukka oli todella todella rauhallista, vaikkei pyörinytkään kovin hyvin. Papsu ehkä pikkusen arasteli pohjaa joka näytti peilijäältä vaikka oikeesti oli nyt tosi hyvä ja pitävä. Kun Papsu oli lämmitelty huolellisesti, annoin sen kävellä pitkin ohjin tunnin alkamiseen asti.

Tunti alkoi ja otettiin ensin harjotusravia ja siirtymisiä + vähän käyntiväistöjä. Kun Papsu alko ravailemaan ihan hyvin aloitettiin varsinaiset tehtävät: käännettiin hevoset radan poikki-linjalle ja keskeltä kenttää tehtiin aina voltti siihen suuntaan mistä oltiin tulossa, sen jälkeen vaihdettiin suuntaa ja tehtiin toistoja aina suuntaa vaihdellen. Papsu oli alkuun tosi kevyt kädelle enkä oikein osannu ratsastaa sitä oikein, monesti se jäi ihan pohkeen taakse ja nihkeeks. Ei vaan edenny niinku olisin halunnu, ehkä ratsastin kuitenki jollain tavalla erilailla tai väärin, en tiedä. Vasempaan se oli muutenki tosi vastahakonen ja ravas miten sattuu, epätasasesti. Oikeelle tuli hyviä pätkiä, mutta viimeaikoina ravi on ollu niin laadukasta pitkiäkin pätkiä että olin pikkusen harmissani. Oon kuitenkin sitä mieltä että vika oli nyt täysin ratsastajassa vaikka yritin ratsastaa normaalisti, istunnalla ja jalalla. Kalle joutu monesti puuttuun mun olkapäihin, nyrkkeihin, jalkoihin joten seki todistaa että vika oli mussa. Vaikka yritin ratsastaa niinku ennen, tuli monesti sanomista siitä, että jään vetään hevosen kanssa kilpaa. Monista kuvista näkyy myös se mun hirvee ryhditön istunta, en ymmärrä miten en tajunnu keskittyä selkääni taas ollenkaan! :( Jälkeenpäin ajatellen musta tuntuu että koko tunti meni siihen että mua jouduttiin neuvoon sellasista asioista jotka yleensä on kunnossa, koska nimenomaan haluan ratsastaa Papsua jalalla ja istunnalla, hyvin kevyellä kädellä. O_o En tiedä vaikuttiko "kiireen ajatteleminen" jotenki mun ratsastukseeni mutta jossain meni kyllä nyt täysin mönkään ja oon itelleni tosi kiukkunen, Papsu parkakin joutu sietään mun huonoo ratsastustani koko tunnin ja se alko varmaan senkin takia hermoileen. Noh, se siitä mun ratsastuksestani, seuraavaks tehtiin muutamia toistoja samallatavalla, mutta kentän keskelle tehtiinkin kahdeksikko ennenku jatkettiin matkaa. Tässä Papsu oli ehkä parhaimmillaan koko tunnin aikana, ellei lämmittelyjä oteta huomioon. Sen jälkeen käveltiin hetki pidemmällä ohjalla ja kun jatkettiin niin vuorossa oli laukkailua, tehtiin seuraavakin tehtävä samalla ajatuksella eli radan poikki -> voltti siihen suuntaan mistä oltiin tulossa ja sen jälkeen nostettiin laukka vaihtaen suuntaa, laukattiin uraa pitkin lyhyelle sivulle ja siitä vielä laukkaympyrä, ekoilla kerroilla Papsu oli huono ja ratsastin yyberhuonosti laukka osuudet, varsinkin siirtyminen laukasta raviin oli järkyttävää, unohdin täysin istunnan ja vedin vaan ohjasta jolloin Papsu tietenkin nosti pään ylös ja kiihdytti. Onneksi toisilla kerroilla onnistuin 99% paremmin ja siirtymisistä tuli suhteellisen nättejä. Laukkailujen jälkeen otettiin vielä vapaampaa harjotusravia ensin oikeaan, sitten vasempaan kierrokseen. Laukan jälkeen Papsu alko oleen vikkusen terävämpi ja sainkin sen paljon paremmin etenemään. Pikkuhiljaa molemmat rentoutu ja sieltä löyty yhtäkkiä ihan kiva ja tasanenkin ravi molempiin suuntiin. Sitten vielä kevyttä ravia pikkusen pidemmällä ohjalla pyöreeks eteen-alas, loppuvaiheessa Kalle pääsi kehumaan ravia paljon, mutta se ei mua kauheesti enään lohduttanut :D

Ehkä tästä taas opittiin jotain ja päästään askel eteenpäin, eihän aina voi onnistua kaikessa, ei edes niissä normaalisti helpoissa asioissa. Virheistähän me nimenomaan opitaan asiat korjaamaan joten paremmalla fiiliksellä seuraaviin ratsastuksiin :) Olis tietysti ollu kiva osata ratsastaa niinku yleensä ja saada sitäkautta asioita eteenpäin niinku olin alunperin ajatellut, mutta tälläkertaa meni näin ja ehkä enskerralla näytetään sitten suurensuuri harppaus tästä! :D On vaan kaikkein typerintä tajuta tunnin jälkeen että koko tunti meni pilalle ihan omasta syystä ja hevonen yritti kuitenki parhaansa siihen asti kunnes lopullisesti kyllästy mun virheisiin.

Loppukävelyjen jälkeen Ville odotti meitä traikulla loimien kanssa ja riisuin sekä loimitin Papsun. Siinä ei sitten kauaa kuhnailtu kun heppa oli jo kopissa ja päästiin kotimatkalle. Tallilla vein Papsun karsinaan ja vaihdoin vähän huonomman loimen päälle kun ensin harjasin karvat suoriksi. Sitten herkkuja ja lämmin melassivesi b-vitamiinin kera, Papsu oli vähän levoton ku joutu oleen hetken yksin, mutta pian Idea tuli myös talliin ja tamma pysty alottaan heiniensä syömisen :)

Maastossa.

Nyt on joku maastoiluviikko käynnissä, mutta taitaa tehdä hevosille hyvää :) Tanjan kanssa just mietittiin että eipä oltu käyty maastossa isojen heppojen kans päästelemäs ollenkaa talven aikana ennen tän viikon keskiviikkoo, nössöt ;o No ei, meillä ei vaan mitenkää oo menny aikataulut yksiin, mä ku oon vielä niin paljon viikonlopputöissä ja Tanja taas viikot poissa ;/ Tälläviikolla Tanja oli kuitenki maisemissa ja saatiin nää maastoilut onnistuun, tänään oli vuorossa hieman kevyempi lenkki huomisen valmennuksen takia :)

peltoratsastelua  9.3.

Aamulla ilma näytti ankeelta, sateiselta ja harmaalta. Onneksi olin päivän pahimmat tunnit töissä enkä ehtiny ajatteleen asiaa kauheesti. Puol 4 menin tallille ja pilvet alko pikkusen jo rakoileen, haettiin hepat sisälle ja laitettiin niitä kuntoon samalla höpötellen kaikenlaista, Tainakin oli tallilla joten siinähän sitä aikaa sitten taas kului mukavasti :) Päästiin kuitenki liikkeelle jossain vaiheessa ja aurinko alko ihanasti ja juuri sopivaan aikaan paistamaan, yhtäkkiä melkein kaikki pilvet oli poissa :) Ajatuksena oli kiertää yks "vanhan karviantien lenkki", jätettiin molemmilta suojat pois jos joutuu kauheesti lumessa tarpomaan, eikä ainakaa tuu kiusauksia ottaa laukkapyrähdyksiä niinku kerran meidän "kevyellä maastolenkillä" kävi :D Käveltiin toooosi pitkä matka hieman isompaa eli nykystä karviantietä pitkin ja yritettiin päästä vanhalle tielle mutta n.50m lumessa mentyämme päätettiin kääntyä takas kotiinpäin, koska lumessa oli tosi epätasasta kulkee varsinki ku joissain kohtia oli lunta enemmän ku toisaalla ja välillä lumi kanto, välillä taas petti alta. Mentiin sitten yhdelle aivan ihanalle baanailutielle (jonne joku ajattelematon ihminen on ajanu kauheeta soraa eikä sielä voi enää ratsastaa muutaku talvisin ku on lunta). Otettiin sielä ravia vähän pidempi pätkä ja Papsu tuntu tosi kivalle, ei painanu kädelle ja kuunteli pidätteet. Se ei muutenkaa ollu nyt niin kovin kuumalla päällä vaikka pikkusen simpsutteliki omaks huviks :D Pienenpieni tilanne tuli päälle ku käännyttiin ja noi meidän kilpurit oli aivan varmoja että kohta lähdetään, Papsu nosti kokoajan oikeeta etusta siihen malliin että voi milloin tahansa lähtee hurjaan laukkaan kunhan pienikin lupa siihen tulis :D Hepat joutu kuitenki pettyyn ja rauhottuki pikkusen, vaikka Papsu ei kuitenkaa voinu kävellä niinku normaalit hevoset :D Otettiin vielä toinen pätkä ravia ja sitten käveltiinkin isootietä takas tallille :) Aikaa meillä meni noin tunti ja Papsulla oli kiva hiki päällä vaikkei reissu erityisen raskas ollutkaa :D Sitten varusteet pois, loimet päälle, Papsu karsinaan ja herkut sekä lämmin melassibvitamiinivesi Papsulle :) Hepat sai jäädä sisälle ja kattelin siinä vielä vähän huomisia tavaroita kasaan ennenku lähdin tallilta pois :)

Yhteiskuvia.

Papsulla oli eilen vapaapäivä, mutta kävin päivällä hoitamassa sen ja otettiin samalla yhteiskuvia, 

joista kiitos kuuluu Jansulle! :) Aamulla kävi myös hammaslääkäri, Papsu raspattiin ja Riikan varotuksista huolimatta kaikki oli sujunu hyvin ja Papsu oli ollu nätisti! jee! :) Se on siis ennen täytyny rauhottaa, mutta nyt halusin kokeilla ensin ilman rauhotusta ja näköjään kannatti :) Hieno Papsu <3

Pian lähdetään kevyelle maastolenkille ja huomenna olis Kallen kouluvalmennus, 

postailen niistä heti kun ehdin! :)