Ravihevonen elementissään.

Maanantaina käytiin Minnan & Taavin kanssa kevyellä maastolenkillä. Ravailtiin kyllä paljon, muttei menty kovin pitkää lenkkiä. Papsu oli yllättävän mukava, vaikka kärryjen perässä mentiinkin-kunnon läpiratsastuksen huomaa vaikuttavan myös maastoiluun. Pakkasta oli n. -15, mutta hyvin siellä tarkeni ja oli tosi mukava lenkki kauniissa talvimaisemassa =) Hevoset jäi lenkin jälkeen sisälle kuivumaan, Papsukin oli karsinassa ihan tyytyväinen, kun Taapero jäi kaveriksi <3 Perushoitojen, loimituksen ja lahjomisen lisäksi laitoin Papsulle kunnon lämpölinimentin jalkoihin. Minna kävi heittämässä hevoset ulos, kun olivat kuivuneet.

Tiistaina ratsastin Papsun & Taavin kentällä. Tein puomeista kentän keskelle tehtävän ja aloitin taas Papsusta. Hölmöläinen ihmetteli puomeja pitkästäaikaa, mutta pääsi siitä aika nopeesti yli :DD Puomit mentiin aina käynnissä, ensin yksi puomi, jonka jälkeen kaksi puomia lyhyellä välillä ja viimeisenä kaksi puomia pitkällä välillä. Papsu kolisteli paljon aluksi, mutta skarppas ja meni pari kertaa linjan tosi huolellisesti :) Puomien väleillä otettiin ravia ja lopuksi, kun olin tyytyväinen puomityöskentelyyn ravattiin hetki pidemmän aikaa uraa pitkin. Papsu oli perushyvin avuilla ja vaikutti tyytyväiseltä, ei tehty mitään erikoista eikä ollut tarkoituskaan :)

Taapero oli vihdoinkin oma ihana itsensä, tehtiin samoja juttuja kuin Papsun kanssa :)

Tänään keskiviikkona käytiin reippaammalla ja pidemmällä maastolenkillä, kun pakkanen oli mukavasti laskemaan päin. Papsu sai mennä tälläkertaa edellä, koska mukana oli Minnan & Taavin lisäksi myös Satu ja koira. P oli hirmu hieno, käveli melkein aina kun pitikin ja reipas, rento ravailu maastossa on meidän kummankin lempipuuhaa. Mamma painoi korvat hörössä päristellen eteenpäin, enkä tiedä sen onnellisempaa hevosta <3 Aina kun annoin pienenkin tsäänssin, se pyrki heti kiristämään tahtia, mutta totteli myös pidätteitä hienosti =) Papsu on alunperin jalostettu ravihevoseksi (isä mm. ravikuningas Patrik), muttei siitä tahtonut tulla mitään-P:n mielestä laukkaaminen oli paljon hauskempaa. Kun Papsu tuli mulle oli tilanne vielä sama, reippaammilla lenkeillä se pyrki laukalle, vaikka olis helposti pystynyt ravaamaankin. Pikkuhiljaa sen ravi on kuitenkin varmentunut eikä se pyri laukalle yhtä helposti kuin ennen-ei oikeastaan enää olenkaan ilman lupaa. Tähän auttaa varmasti myös se, että Papsu on rentoutunut paljon eikä se kuumu yhtä herkästi kuin aiemmin. Joskus yksinään maastolenkeillä oon miettinyt, että Papsusta olis voinut tulla hyvä montessa. Se on selästäpäin niin hyvän tuntuinen ja ihankuin koko hevonen kasvais 20cm, kun oikein lujaa ravattiin. Nykyään ei ravailla niin lujaa, mutta ehkä vielä joskus kuitenkin-kun jänne vielä lisää vahvistuu. Ja sitä en malta odottaa =) Lenkin jälkeen hevoset jäi taas talliin kuivumaan, illalla käydään Villen kanssa vaihtamassa hokkeja.

PS: Satu väitti tuntevansa varsan aamujumppailuja ennen lenkille lähtöä. Ite yritin kans tunnustella, mutten tiedä varmaks tunsinko varsaa vai jotain muuta. *sydänsydänLOVE <333*

PPS: Viikonloppuna olis luvassa ainakin yks valmennus Papsun kanssa-pitkästäaikaa <3

 

Maanantailta

 Tiistailta.

Keskiviikolta.