Papsun luonne ja omituisuudet.

Otin toivepostausehdotuksia vastaan ja päätin nyt yhdistää kaksi eri toivetta samaan tekstiin =)

Tässä siis Papsun luonne ja omituisuudet!

Papsu on perusluonteeltaan kiltti, seurallinen ja todella helppo käsitellä sekä hoitaa. Se on rehellinen, nöyrä, ahkera, rohkea ja aina valmis työntekoon. Papsulla voi tehdä ihan mitä tahansa! Se haluaa miellyttää ratsastajaansa ja rakastaakin kehuja. Jos se ei osaa jotain asiaa, sillä menee pää sekaisin ja kierrokset vain nousevat. Silti (hankalan alun jälkeen) tuntui, että se oppii nopeasti ja vaikka mitä. Joskus mietin, että onko tämä edes mahdollista kun piruuttani kokeilin laukanvaihtoja ja heti tehtiin kymmeniä kertoja vaihdot täysin onnistuneesti! Monesti tuntuukin siltä, että Papsu kyllä osaa kaiken jos ratsastaja pyytäisi oikein :D Papsun lempipuuhaa on tietenkin hyppääminen ja hurjastelu, mutta kouluakin on kiva mennä silloin kun kaikki onnistuu ja hermot pysyy kasassa. Joskus Papsulla pimenee päässä täysin ja sitten mennään! Tää on onneksi aika harvinaista ja normaalisti Papsulla pystyy maastossakin laukkaamaan missä tempossa tahansa. Yleensä kaikki sujuu hyvin, kun saa pidettyä hevosen rauhallisena ja rentona. Maastossa Papsu on aina kärkihevonen, koska "pienestä koosta" huolimatta se on ylivoimaisen nopea varsinkin käynnissä! Kukaan ei tähän mennessä ainakaan ole jättänyt meitä jälkeensä :DD

Papsu on todella herkkä ja varautunut tietyissä tilanteissa. Minulla kesti muutama kuukausi voittaa sen luottamus puolelleni ja sen jälkeen alkoi työnteko sujumaankin paremmin. Papsu kyllä tykkää kun sitä kuka tahansa harjaa, rapsuttaa, taluttaa tms, mutta selkäänsä se ei tykkää ottaa outoja ihmisiä, ellei kyse ole lapsista. Tämän takia Papsulla ei ratsasta oikeastaan muut kuin minä ja Sanna sekä välillä Villen kummityttö Senni tai tuttuni Sannis. Sanna on kuitenkin ainoa näistä, joka saa ratsastaa Papsulla yksinkin, ilman mun läsnäoloa. Papsu osaa olla todella hölmö ja tohelokin, joten haluan että se on hyvissä käsissä ;)

Papsu tulee kaikkien hevosten kanssa toimeen ja on erittäin seurallinen tyyppi. Papsu tykkää olla ulkona ja pihattoelämä onkin sille nyt kuin kultakimpale =) Jokaisen, varsinkin hiukan rankemman liikutuksen jälkeen on pakko päästä piehtaroimaan vähintään kahdesti!

On ollut jännää huomata kuinka hevonen voi muuttua monella tapaa muutamassa vuodessa. Papsusta tuli pikkutallilla tosi hankala jos sen joutui jättämään yksin. Nykyään sitä ongelmaa ei onneksi ole kun Papsu asuu 7 hevosen tallissa jossa seuraa riittää vähintäänkin naapuritarhassa, vaikka omat tarhakamut lähtisivätkin samanaikaisesti lenkille. Papsu on nykyään myös todella varautunut uusien ihmisten seurassa ja säpsyy niiden kosketusta jne.. Tämä alkoi viimekertaisen eläinlääkärikäynnin jälkeen, jolloin Papsu oli ahdistunut ja peloissaan kun ell yritti sitä tutkia. Ja kaikkein pahinta oli kun lopuksi ell antoi Papsulle kaksi piikkiä kaulaan! Kun Reetta teki kraniosakraalihoitoa, Papsusta tuli tosi hankala tuon vasemmanpuolen kaulan kohdalla, onneksi se kuitenkin huomasi, että tälläkertaa poukkoilu oli ihan turhaa. Viimeisimmässä piikityksessähän Papsu jo hyppi holtittomasti pystyynkin, mutta saatiin onneksi lääkkeet laitettua, kaikenmoista joutuu heppojen kanssa kohtaamaan ;)

Jos Papsu on tylsistynyt, se näykkii itseään ryntäille kuin yrittäen sanoa "mennään jo!" tai "tehdään jotain muuta!". Tämä on todellä yleistä. Talutuksessa Papsu haahuilee ihan omia reittejä ja sitä saakin monesti vetää perässään jos haluaa joskus päästä määränpäähän :D Ja tähän pieni huomio: talutan Papsua aina pitkän narun päässä, en oikeastaan koskaan riimusta/ läheltäkään kiinni pitäen.

Papsu ei tykkää loimista. Loimien näkeminen ja varsinkin pukeminen on ihan kamalaa. Kun kiinnittää loimea edestä, Papsu yrittää näykkiä. Se on lähinnä sellaista "en tykkää tästä" vihjailua, eikä se ikinä kovin agressiivisesti ilmoita asiasta. Kunhan muistuttelee joka kerta että pärjäisi muka ilmankin! :D Joskus pienen näykkimisen lisäksi Papsu puristelee itseään, ihankuin se jotain tässä auttaisi :P Ehkä Papsu odottaa päivää, jona omistaja tajuaisi mitä se ajaa takaa ja veisikin loimen pois vaikka hevonen on menossa hikisenä pihalle pakkaseen :D

Niin.. ja Papsu ei tykkää kengityksestä.. ja sen takia Ville ei tykkää Papsusta :D
Meille tulee vielä joskus rankkaa! Toivottavasti edes P & A tulevat toimeen keskenään, jos mahdollisesti joskus samaan tarhaan päätyvät, näin minä ainakin toivon ja mahdollisimman pian kiitos! ;)